Raha ja onni - kun miljoonatkaan eivät riitä

Johtajuusmentorina kohtaan ihmisiä, joiden taloudelliset saavutukset voivat vaikuttaa kadehdittavilta. Näennäisen menestyksen takana piilee kuitenkin usein ristiriita. Vaikka ulkoisesti kaikki näyttää upealta, monet kokevat elämässään tyhjyyttä, merkityksettömyyttä ja kadotetun suunnan tunnetta. Haluan omasta ammattiroolistani käsin nostaa esiin taloudellisen menestyksen varjopuolia, jotka liian usein jäävät vaille huomiota ja näin purkaa myyttiä.

Nostan tarkasteluun kaksi esimerkkiä: A) ihmiset, jotka ovat saavuttaneet korkean ja hyvin palkatun aseman, ja B) ihmiset, jotka ovat onnistuneet myymään startup-yrityksensä tehden miljoonaluokan exitin. Molemmissa tapauksissa ihmiset ovat saavuttaneet sellaista taloudellista menestystä, joka monille symboloi peräti elämän voitettua pääpalkintoa.

Raha voi tuoda onnea – ainakin tiettyyn pisteeseen

On tietenkin totta, että raha voi lisätä elämän huolettomuutta. Se voi tuoda turvallisuutta ja mahdollisuuksia. Olen työssäni kohdannut ihmisiä, joiden työnkuvat ovat täynnä äärimmäistä vastuuta, taloudellisia paineita ja kilpailua. He ovat saavuttaneet urallaan paljon, mutta samalla he ovat lopen uupuneita ja menettäneet kosketuksen niin omiin arvoihinsa kuin merkityksellisyyden kokemukseenkin. Kun vaatimukset kasvavat, energia ja intohimo voivat hiipua – ja silloin muhkeat tilinauhat tai koreat kulmahuoneet eivät enää lohduta.

Usein tällaisessa tilanteessa alkaa myös identiteettikriisi: kuka minä olen, jos en enää tavoittele uutta ylennystä tai seuraavaa suurta projektia? Tämä kysymys voi saada yllättävän suuret mittasuhteet, kun elämän keskipisteeksi muodostuneet tavoitteet saavutetaan ja niiden tilalle ei löydykään enää mitään uutta ja puoleensavetävää.

Exit ei aina ole onnellisen vaiheen alku

Entä startup-yrittäjät? Heidän menestystarinansa saattavat kuulostaa suorastaan elokuvamaisilta: vuosien uurastus ja riskinotto palkitaan valtavalla rahasummalla, kun yritys onnistuaan myymään. Toisinaan näiden tarinoiden jälkeen seuraa hiljaisuus. Exitin tehnyt yrittäjä löytää itsensä tilanteesta, jossa aikaa ja rahaa on enemmän kuin koskaan – mutta uusi suunta on pahimmillaan totaalisen hukassa. Sosiaaliset suhteet ovat saattaneet rapautua vuosien vimmatun työputken aikana, ja identiteetti rakentua pelkän menestyksen varaan.

Samalla voi tulla yllätyksenä tylsistyminen ja irrallisuuden tunne: mihin enää käyttää aikaa, kun työ, joka aiemmin määritti kaiken, ei enää anna vastauksia? Sosiaalinen verkosto, joka on muodostunut työn ympärille, voi kuihtua, kun ihminen exitin myötä siirtyy pois aktiivisesta roolistaan. Tämä voi jättää tilaa epävarmuudelle ja kysymykselle: mitä haluan elämältäni seuraavaksi?

Uusien arvojen tunnistaminen

Olen nähnyt tämän mentorin työssäni: ratkaisu ei löydy uusista saavutuksista, eikä ainakaan suuremmista summista. Sen sijaan se löytyy ajan myötä oikeasti syvempien arvojen tunnistamisesta, oman identiteetin hahmottamisesta ja uudenlaisen, merkityksellisen työelämän rakentamisesta. Johtajuusmentoroinnissa autan ihmisiä pureutumaan konkretian tasolla siihen, mitä he todella tarvitsevat. Perinpohjainen prosessi mahdollistaa sellaisen työarjen, joka osuu yksiin ihmisen perustavanlaatuisten ja siksi radikaalien toiveiden ja arvojen kanssa.

Miten valjastaa arvot ja energia uudelleen?

Oman suunnan ja merkityksellisyyden löytäminen ei useinkaan ole nopea eikä helppo prosessi, mutta se on monesti välttämätöntä, kun haluaa määritellä itsensä uudelleen ja alkaa toteuttaa omien ydinarvojensa mukaista työelämää. Miten voi kohdentaa ajan ja energian niihin suuntiin, jotka heijastavat omia arvoja ja tuovat kestävällä tavalla tarkoitusta? Yhdelle se voi olla muiden auttaminen, toiselle samankaltaisen arvomaailman jakavien ihmisten kanssa työskenteleminen mielekkäiden teemojen parissa.

Kokemukseni mukaan on tärkeää oppia irrottautumaan ulkoisista mittareista ja löytää sellainen henkilökohtainen tarkoitus, joka ei rakennu rahan tai statusarvojen varaan. Tämä edellyttää itsereflektointia, uskallusta tehdä radikaalejakin muutoksia ja avoimuutta uudenlaisten mahdollisuuksien tutkimiselle.

-Kati Huovinmaa, johtajuusmentori ja tietokirjailija

Onnistu moninaisuuden huomioivassa johtamisessa vinkkieni avulla

Ennakkoluulotonta ihmistä ei ole olemassakaan. Oli itsestäänselvää, että Ihmisjohtaja-kirjani nostaa käsittelyyn myös moninaisuuden teemat työyhteisössä. Moninaisuus- ja tasa-arvotyö eivät ole vain ylimääräinen tehtävä, johon on pakko sitoutua vaan työelämän ja tuottavuuden tärkeä ydin. Moninaisuus- ja tasa-arvotyöhön velvoittavat jo Suomen lait yhdenvertaisuudesta. Parhaassa tapauksessa työyhteisö koostuu ihmisistä, joilla on erilaiset taustat, kokemukset, näkemykset ja vahvuudet. Moninaisuuden huomioimisella on yhteys ihmisten sitoutumiseen ja sitä kautta motivaatioon. Kun ihmiset – johtaja mukaan lukien – kokevat tulleensa arvostetuiksi ilman, että oleellisia asioita itsestään pitää peitellä, on usein vaivattomampaa keskittää ajatukset oleelliseen ja edistää yhteistyötä.

Esimerkkejä moninaisuuden muodoista ovat
■ kulttuurinen moninaisuus
■ sukupuolinen moninaisuus
■ ikämoninaisuus
■ kyvykkyyden moninaisuus
■ kielellinen moninaisuus
■ koulutuksellinen ja ammatillinen tausta
■ oppimisen moninaisuus.

Vinkkini kaikille ihmisiä työkseen johtaville ihmisille:

1. Tutustu huolella niin itseesi kuin kanssasi samassa yhteisössä työskenteleviin ihmisiin ja vahvista tietoisuutta ryhmästä yksilöiden muodostamana kokonaisuutena.

2. Havaitse myös piilevät taidot, vahvuudet ja ennakkoluulot sekä tarpeet muuttaa rakenteita.

3. Älä oleta vaan ihmislähtöisesti tunnista myös näkökulmat, jotka eivät ole itsellesi tuttuja tai itsestään selviä. Työtä voi hidastaa tai vaikeuttaa oma epävarmuus muuttuvan keskustelun edessä. Esimerkiksi epätietoisuus oikeista termeistä tai siitä, ettei oikein tiedä, mitä voi kysyä tai sanoa, voi estää etenemästä toivottuun suuntaan. Erilaisiin termistöihin tutustuminen ja niiden opiskeleminen on kuitenkin usein varsin helppoa. Ymmärrämme hyvin, että meidän pitää päivittää jatkuvasti kaikkea muutakin osaamistamme, miksi emme siis myös moninaisuuteen liittyviä taitojamme?

4. Tiedosta, että ihmiset eivät ole työyhteisön moninaisuuden maskotteja vaan tasavertaisia työyhteisön jäseniä, joilla on monenlaisia identiteettejä.

5. Moninaisuuden huomioimisessa on tärkeää, että työyhteisössä ei pelätä erehtyä. Johtajalla on tärkeä esimerkin näyttämisen paikka. On myös osattava tarpeen tullen pyytää anteeksi ja sitten taas tehdä paremmin. Tähän liittyy myös palautteen tärkeys. Jos joku antaa palautetta, se yleensä tarkoittaa sitä, että hän luottaa ja välittää ja on kiinnostunut auttamaan asioiden edistämisessä oikeaan suuntaan.

6. On hyvä huomata, että moninaisuus ei ole sama asia kuin vähemmistöön kuuluminen. Johtajan on tärkeää huolehtia, että työ ja vastuu moninaisuuden edistämisestä kuuluvat kaikille.

Millaisia esimerkkejä onnistuneesta moninaisuuden toteuttamisesta tulee mieleesi? Mikä on oma seuraava käytännön tekosi?

-Kati Huovinmaa, johtajuusmentori & tietokirjailija

Näin määrittelet ammatti-identiteettisi - ota mentorin vinkit hyödyksesi

Ammatti-identiteetti on yksi merkittävistä osista oman itsen määrittelyssä ja siinä, miten kokee itsensä osaksi työelämää. Tämä teema on hyvin tuttu työssäni ammattimentorina. Ammatti-identiteetti koostuu monista eri tekijöistä, kuten taidoista, arvoista, intohimoista ja kokemuksista, jotka muovaavat sen, kuka on ammatillisessa mielessä. Tunnistamalla oman ammatti-identiteetin ja ylläpitämällä sitä on mahdollista varmistaa, että pysyy uskollisina itselleen, arvoilleen ja omille tavoitteilleen, vaikka työelämä ajoittain koetteleekin. Toivon, että vinkeistäni on apua sinulle.

Näin määrittelet oman ammatti-identiteettisi:

Ensimmäinen askel oman ammatti-identiteetin tunnistamisessa on tarkastella itseään rehellisesti ja pohtia, mitkä asiat motivoivat eniten työssä, mitkä ovat omat ydinarvot ja mitkä ovat vahvuudet ja kehitettävät ominaisuudet.

Kysy itseltäsi:

  • Millaiset työtehtävät tai projektit saavat minut innostumaan ja syttymään?

  • Mikä on minulle työssä tärkeintä? Onko se luovuus, yhteisöllisyys, itsenäisyys vai jotain muuta?

  • Millaisia taitoja ja kykyjä minulla on, jotka erottavat minut muista?

Kun tunnistaa nämä tekijät, voi alkaa muodostaa selkeää kuvan siitä, kuka on ammatillisesti, ja mitä halua saavuttaa urallaan.

Säilytä työssäsi oma arvokas itsesi:

Työpaikalla voi olla monenlaisia paineita onnistua ja sopeutua kulttuuriin ja odotuksiin. Kaiken keskellä on tärkeää muistaa, että oma arvokas itse ei saa unohtua.

Muutamia vinkkejä oman itsen säilyttämiseksi työpaikan pyörteissä:

  • Pidä kiinni omista arvoistasi: Vaikka työpaikka asettaisi omat raaminsa, muista pitää kiinni omista arvoistasi ja toimia niiden mukaisesti aina kuin mahdollista. Toisinaan on tehtävä kompromisseja, mutta jatkuva arvoristiriita on toimimaton yhtälö.

  • Aseta rajat: Älä anna työlle loputonta valtaa elämässäsi. Aseta selkeät rajat ja pidä niistä kiinni. Helposti sanottu, väliin hankalasti toteutettu.

  • Pidä yllä itsetuntemusta: Jatka oman ammatti-identiteettisi kehittämistä ja tutki omia tarpeitasi ja tavoitteitasi johdonmukaisesti.

  • Etsi tukiverkosto: Ympäröi itsesi ihmisillä, jotka tukevat ja kannustavat sinua sellaisena kuin olet. Vastavuoroisuus on palkitsevinta.

Yhteenvetona: oman ammatti-identiteetin tunnistaminen ja säilyttäminen ovat avainasemassa mielekkään työelämän toteuttamisessa ja ylläpitämisessä. Pitämällä sinulle sopivalla tavalla kiinni omista arvoista ja tarpeista varmistat, että ettet kadota arvokasta itseäsi työn pyörteisiin.

Kun ammatti-identiteettiin liittyvät pohdinnat puhuttelevat ja kaipaat luottosparraajaa, yksilöllinen, tavoitteellinen mentorointi voisi olla juuri sinun juttusi. Mentorointi tarjoaa mahdollisuuden syvempään tutkiskeluun ja ammatillisen kasvun tukemiseen juuri sinun tarpeitasi ja tavoitteitasi varten kohdennetusti.

Varaa 30 minuutin etäkartoitusaika täältä. Kartoitusaika ei velvoita sinua mihinkään. Se antaa mahdollisuuden selvittää yhdessä, olenko minä oikea ammattilainen tilanteeseesi. Mentoroinnin avulla voimme edistää monin tavoin ammatillisia kysymyksiäsi ja löytää uusia näkökulmia urapolullesi - konkretiaa unohtamatta.

-Kati Huovinmaa
FM, YAMK, Certified Business Mentor, tietokirjailija - tulossa syksyllä 2024: Ihmisjohtaja

kuva: veikko Somerpuro

Miksi valita yksinyrittäjä? Tutustu työhöni ja tilaa

Miksi valita yksinyrittäjän palvelut? Tarjoan laajan valikoiman työelämän muutoksiin kohdentuvia palveluita, jotka voivat hyödyttää yhtä hyvin yksilöitä kuin organisaatioita. Takaan yksinyrittäjänä omalla osaamisellani ja persoonallani palveluiden laadun ja osuvuuden. Tässä blogissa tarkastelen palveluita, joita tarjoan, ja kuinka ne voivat auttaa sinua tai organisaatiotasi saavuttamaan toivomanne tavoitteet.

Henkilökohtainen sitoutuminen

Miksi valita yksinyrittäjä mukaan muutosten toteuttajaksi? Yksinkertainen vastaus: vahvan henkilökohtainen sitoutuminen. Tarjoan sinulle oman taustani, kokemukseni ja täyden omistautumiseni onnistumiseesi. Tutustu taustaani täällä.

Ammatillinen osaaminen

Kertynyt useiden vuosien kokemus ja ammatillinen osaamiseni auttavat sinua kehittymään johtajana ja ammattilaisena. Olen myös jatkuvasti päivittänyt taitojani ja tietojani, jotta voin tarjota sinulle uusimmat ja toimivimmat neuvot ja strategiat.

Yksilöllinen tuki

Ei ole yhtä kaavaa kaikille ja se inspiroi. Ymmärrän, että jokainen asiakas on ainutlaatuinen, ja siksi kohdennan palvelut juuri sinun tai työyhteisösi tarpeiden mukaisesti. Jollet ihan tiedä tarpeitanne, autan löytämään ne. Yksinyrittäjänä minulla on joustavuutta ja vapautta tarjota yksilöllisiä ratkaisuja ja tavoitteita.

Ota yhteyttä ja keskustellaan

Jos olet kiinnostunut mentorointipalveluista, työpajoista, luennoista tai Muutosjohtoryhmästä, älä epäröi ottaa yhteyttä. Olen täällä auttaakseni sinua saavuttamaan tavoitteesi ja ohjaamaan sinua kohti yhä uusia onnistumisia, oli kyse yksilöstä tai organisaatiosta.

Valitse yksinyrittäjä työelämämuutosten toteuttajakumppaniksi. Harva onnistuu perinpohjaisissa muutoksissaan yksin. Kanssani moni on onnistunut. Ota yhteys, varaa 30 min kartoitusaika veloituksetta!

-Kati Huovinmaa, ammattimentori, muutosjohtaja, tietokirjailija

Kuva: Veikko Somerpuro

Kuva: Veikko Somerpuro

Yhä useampi uupuu työssään - "Häpeästä pitäisi uskaltaa puhua enemmän"

Olen viimeisen kahden vuoden aikana ammattimentorin roolissa kohdannut useita työuupumuksen kokeneita ihmisiä. He ovat eri alojen johtajia, asiantuntijoita ja luovien alojen ammattilaisia. Heillä on erilaiset työhön liittyvät vastuut ja kukin heistä kertoo omaa, ainutkertaista ja arvokasta tarinaansa. Yhdistävänä tekijänä kulkee liian usein vaiettu häpeäntunne. Työuupumukseen liittyy monia ja monisyisiä näkökulmia. Tässä blogitekstissäni keskityn työuupumuksen kanssa kulkevaan häpeään. Olen aiemmin käsitellyt työuupumus-teemaa työnantajan vastuun näkökulmasta. Pääset Työntekijä uupui - katsoitko peiliin, johtaja? -blogiin klikkaamalla tästä.

Työuupumukseen liittyvä häpeä on luonteensa vuoksi tabu, josta pitäisi voida puhua yhä enemmän. Häpeän asettaminen tarkasteluun ja pois piilosta on omiaan heikentämään häpeän voimaa. Vaikka työuupumuksesta toipuisi muilta osin hyvin, jää häpeäntunne usein kalvamaan pidemmäksi aikaa, jopa vuosiksi. Ammattimentorina näen asetelman epäreiluna. Ihminen, joka väistämättä uupumuksen myötä kohtaa monia raskaita vaiheita, ottaa kannettavakseen myös tunteen, joka lannistaa ja kaihertaa.

Olen aiemmassa blogissani tuonut ilmi johdon vastuuta työuupumuksessa. Yhteistyössä taitavan johdon ja ulkopuolisen avunkin kanssa voi hyvin löytää keinoja, joilla myös häpeäntunteesta pystyisi puhumaan ja näin jouduttamaan työuupumuksesta toipumista.

Työuupumuksen myötä syntyneeseen häpeään liittyy ajatuksia riittämättömyydestä, kykenemättömyydestä pitää huolta itsestään ja havaita ajoissa varhaisen työuupumuksen merkkejä, häpeään sekoittuu myös pelkoa tulevasta työssäjaksamisesta, siitä kuinka tulee kohdatuksi ammattilaisena jatkossa. Työuupumus saattaa etenkin pitkittyessään ja hoitamattomana korostaa suurentuneessa mittakaavassa negatiivisia tuntemuksia.

Loppukaneettina on hyvä muistaa, että todella moni toipuu työuupumuksesta hyvin toteutetun palautumisprosessin myötä. Usein tämä edellyttää myös vastuunsa kantavaa johtoa ja kykyä nostaa avoimeen keskusteluun myös niitä monia tuntemuksia, jotka työuupumukseen sisältyvät - häpeä mukaan lukien.

Haastan tämän blogini myötä työuupumuksen itse kohdanneita ja heidän rinnallaan kulkevia avoimemmin puhumaan häpeäntunteesta. Haastetta saa jakaa, aihetunniste on #poishäpeä.

Kati Huovinmaa, muutosjohtaja & ammattimentori
Kaipaatko mentoria? Tervetuloa mukaan matkaani.

Työttömyys on luonteva osa työelämää

Näennäisen kevein askelein urallaan etenevien menestyjien areena, SuomiAreena, antoi paljon ajattelun aihetta. Yksi minulle antoisimmista tilaisuuksista oli virallisen ohjelman liepeille organisoitu piknik, jolla eri alojen osaajat pääsivät tutustumaan ja verkostoitumaan. Tapaaminen alkoi esittelykierroksella.

Illan edetessä piknik-piiri pieneni pienenemistään ja lopulta jäljelle jäi vain pieni määrä osallistujia. Sitten aloimme päästä varsinaisiin, aidosti puhutteleviin ja mietityttäviin ytimiin.

Kulttuuriimme kuuluu, että usein esittelemme itsemme työn kautta, vaikka kyseessä olisi täysin epämuodollinen tilaisuus. Se on tapa, jonka voisi hyvin kyseenalaistaa. Harvempi kuitenkaan määrittelee elämänsä tärkeimmäksi asiaksi juuri työn. Miksi se kuitenkin kerrotaan ensimmäiseksi?

Tämä tapa luonnollisesti entisestään korostuu SuomiAreenan kaltaisissa tapahtumissa, joissa työllä ja uralla on erityinen merkitys. Miltä työttömän tuntuu esitellä itsensä tällaisessa yhteydessä, jossa alkuasetelma on erityisen uraorientoitunut? Tästä pääsimme piknikillä avoimesti puhumaan.

Miltä työttömän tuntuu esitellä itsensä tällaisessa yhteydessä, jossa alkuasetelma on erityisen uraorientoitunut?

SuomiAreenan edetessä pääsin seuraamaan Suomen Mentoreiden ja muiden toimijoiden loistavasti järjestämää AllYoungPanelia, jossa nuoret pohtivat työn tulevaisuutta. Suomen Mentoreiden yksi mainioista aktoreista, Anna Lehtonen, toi hienosti esiin mielipiteensä siitä, kuinka työttömyys on osa työelämää siinä missä työn tekeminenkin, vailla sen kummempaa arvoasetelmaa. Juuri näin!

Työttömyys on osa työelämää siinä missä työn tekeminenkin, vailla sen kummempaa arvoasetelmaa.

Hyvin moni kohtaa uransa varrella työttömyyden vaiheen tai useampia vaiheita. Miten työttömyyden taakkaa ja stigmaa saisi kevennettyä? Työttömyydestä pitäisi enemmän puhua luontevana osana työelämää. Oleellista on myös se, kuinka sinut itse on työttömyytensä kanssa. Pystyykö vaiheen kertomaan muille esimerkiksi oman itsensä kehittämisen tai omien arvojensa pohdinnan näkökulmista, luottaen tulevaisuuteen vai onko epätoivo ja häpeä epäonnistumisesta alkanut kalvaa? Vaikea teema, muttei kuitenkaan mahdoton!

Kuulisin enemmän kuin mielelläni sinun näkemyksiäsi tästä teemasta. Kuulostaako tutulta, mitä ajatuksia herää?

Kati Huovinmaa, suunnanmuuttaja, tuleva entinen taidemuseon johtaja
www.huovinmaa.com - kati@huovinmaa.com