Radikaalien muutosten strategia 2025-2030

Uudistetussa strategiassa on huomioitu yhteisö- ja yksilöasiakkaitteni oivalluksia, vuorovaikutus sparraajieni kanssa, tulevaisuuden skenaariot sekä Suomen strategisen johtamisen seuran hallitustyön myötä esiinnousseet strategisen ajattelun havainnot. Tärkeimmässä roolissa on kuitenkin ollut pysähtyminen oman itsen äärelle: kuka olen, mihin olen suuntaamassa ja MIKSI?

Radikaalien muutosten strategia 2025-2030

VISIO: Myönteiset, radikaalit muutokset mahdollisiksi kaikille.

MISSIO: Autan taitoihini, arvoihini ja vahvuuksiini tukeutuen rakentamaan edellytykset perustavanlaatuisille, radikaaleille muutoksille niin yksittäisten ihmisten kuin yhteisöjenkin parissa. Kaiken ytimessä ovat ihmisen onnistumiset yhä kiivaammin kehittyvän teknologian rinnalla.

ARVOT: Radikaalius ja vuorovaikutus

Radikaalius - perinpohjaisissa muutoksissa pelkkä pintaraaputus tai puoliteholla tekeminen ei riitä. On oltava valmis luopumaan sellaisesta, mikä ei enää vie toivottuun suuntaan. Tarvitaan rohkeutta haastaa normit ja tehdä asioita perinpohjaisesti uusin tavoin, älykkäästi teknologiaa hyödyntäen.

Vuorovaikutus - tarvittava kehitys tehdään todeksi yhdessä - kirjaimellisesti vuorotellen vaikuttamalla. Kaiken työni ja muiden onnistumisten kovassa ytimessä ovat läsnäoleva, syvällinen dialogi, kuuntelu ja uuden luominen yhdessä. Aina kun on strategisesti viisasta, tukeudun yhteistyöhön muiden kokeneiden osaajien kanssa yhteistyön eettiset periaatteet huomioiden.

Onnistumisten mahdollistajat:

1 Vahvuuksien kolmikko

Yhdistän humanistisen taustani, johtamisen ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntemukseni sekä käytännön kokemukseni luovista, innovatiivisista lähestymistavoista.

2 Inspiroiva vaikuttaminen

Mahdollistan uusin tavoin ajattelemisen puheenvuorojen, työpajojen ja aina ajankohtaisten, strategisesti perusteltujen palveluitteni kautta. Suomen Strategisen Johtamisen Seura SSJS ry:n hallituksen jäsenenä edistän strategista ajattelua yhdessä muiden alan huippujen kanssa. Tietokirjani tarjoavat käytännönläheiset työkalut ja syvälliset oivallukset kaikille kehityshaluisille ihmisille ja yhteisöille.

Strategian painopisteet 2025-2030:

1) Vaikuttavuuden laajentaminen: Kehitän työskentelymuotoja, joiden avulla radikaali mentorointi ulottuu laajalle asiakaskunnalle eri toimialoilla.

2) Teknologian hyödyntäminen: Integroin innovatiivisia teknologisia ratkaisuja työhöni, inhimillisestä ja aidosta kohtaamisesta tinkimättä.

3) Yksinkertaistaminen: Teen monimutkaisista muutostarpeista ja strategisista kysymyksistä ymmärrettäviä ja rautalankamallisen helposti lähestyttäviä.

4) Sokeiden pisteiden havainnointi: Autan löytämään kehityksen esteet.

Mitä ajatuksia uudistetusta strategiasta herää? Kuulen erittäin mielelläni!

-Kati Huovinmaa, radikaalien muutosten ammattimentori

Tunnista oma johtamistyylisi - vältä sudenkuopat ihmisten kanssa

Ihmisten johtaminen on taito, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti. Kyseessä ei ole turha hömpötys, vaan sen vastakohta. Ihmisten johtaminen on kova laji ja sillä on suora vaikutus organisaation menestykseen – niin ihmisten hyvinvoinnin kuin taloudellisen tuloksenkin näkökulmasta.

Inhimilliset taidot ja ihmisten johtaminen ovat nousseet keskiöön myös kerta toisensa jälkeen Davosissa järjestettävässä Maailman talousfoorumissa, jonne maailman keskeiset vaikuttajat kokoontuvat. Näihin teemoihin pureudun myös kirjassani Ihmisjohtaja.

Kirjassa esittelen kehittämäni kymmenen johtamistyyliä, jotka auttavat ymmärtämään omaa tapaa johtaa ja kehittyä entistä monipuolisemmaksi. Jokaisessa tyylissä on omat vahvuutensa – ja myös sudenkuoppansa.

Kymmenen johtamistyyliä – tunnistatko itsesi?

Johtaminen ei onneksi ole yhteen muottiin sulloutumista. Se, mikä toimii yhdessä tilanteessa, ei välttämättä toimi toisessa. Kirjan kymmenen tyyliä tarjoavat työkalut johtamiseen niin arjessa kuin muutoksissakin.

1. Muutosjohtaja pitää kirkkaana mielessä, miksi tulee muuttua ja mitä se kultakin edellyttää. Vaarana toisaalta on, että muutostilanteet kuormittavat liikaa, koska muutos kuormittaa ja aiheuttaa epävarmuutta.

2. Valmentava johtaja asettaa itsensä sivurooliin, jotta muut voivat ottaa pääroolin haltuun. Huonona puolena voi olla, että tämä tyyli ajaa johtajan ohjaamaan liikaa yksilöitä ja esimerkiksi strategiset päätökset eivät saa riittävästi huomiota.

3. Psykologinen johtaja tietää, milloin johtaa yksilöä ja milloin ryhmää. Riskinä voi olla, että liiallinen yksilöiden itsenäisyyden korostaminen voi johtaa epäselviin vastuisiin ja päällekkäisyyksiin työtehtävissä.

4. Palveleva johtaja pohtii, miten voi auttaa muita onnistumaan. Toisaalta jatkuva tukeminen voi vähentää työntekijöiden itsenäisyyttä ja vastuunkantoa. Liiallinen joustavuus voi johtaa epäselvyyteen odotuksista ja tavoitteista.

5. Sitouttava johtaja varmistaa, että ihmiset tahtovat pysyä mukana juuri tässä organisaatiossa. Tämän johtamistyylin kanssa on pidettävä mielessä, että liiallinen osallistuminen voi myös kääntyä itseään vastaan ja vaikuttaa yhteiseen sitoutumiseen heikentävästi.

6. Eettinen johtaja nojautuu arvoihin ja korkeaan moraaliin. Rima eettisissä tavoitteissa on kuitenkin osattava pitää realistisella tasolla, ettei yhteisössä synny turhia ristiriitoja. Johtaja voi myös itse paremmin, jos hänen omat ydinarvonsa ja organisaation arvomaailma ovat tasapainossa keskenään.

7. Innostava johtaja tartuttaa omaa intoaan ja ottaa kaikki mukaan, kunhan hän samalla tiedostaa omat voimavaransa ja osaa edellyttää, että innostaminen ei voi kulminoitua vain hänen persoonaansa vaan edellyttää tukea yhteisöltä laajemmin.

8. Kehitysmyönteinen johtaja luotsaa kohti tulevaa, yhä uutta oppien. Joskus voi käydä niin, että liiallinen innovaatiokeskeisyys sokaisee niin, ettei johtaja näe enää vanhojen toimivien järjestelmien etuja eikä osaa riittävästi huomioida kyseenalaistajien näkemyksiä.

9. Humaani johtaja asettuu toisen asemaan ja on ihmislähtöinen. Liiallinen ymmärtäminen ja ylisuojeleminen voivat tosin vaikuttaa johtajan uskottavuuteen, ja ihmiset voivat kokea, että tunteet ohjaavat liikaa päätöksentekoa.

10. Visionäärinen johtaja uskaltaa, vaikka muut epäröisivät. Vaikeuksia voi ilmaantua, jos johtajalla on taipumusta impulsiivisuuteen ja liialliseen ideointiin sekä vaikeuksia muutosvastarinnan ymmärtämiseen. Liiallinen poukkoilu voi luoda isoja haasteita myös organisaation viestinnälle.

Miksi johtajan kannattaa tuntea oma tyylinsä?

Harva johtaja edustaa vain yhtä tyyliä. Esimerkiksi visionäärinen johtaja voi hyötyä siitä, että omaksuu psykologisen johtajan herkkyyttä tiimin tarpeille, tai muutosjohtaja voi oppia palvelevalta johtajalta tukemisen merkitystä.

Tärkeintä on tiedostaa, että hyvä johtajuus ei synny vahingossa – se vaatii itseymmärrystä, kykyä oppia ja rohkeutta kehittää omaa tapaa toimia. Kirjani Ihmisjohtaja auttaa tunnistamaan oman johtamistyylisi ja löytämään konkreettisia keinoja kehittyä. Kirjasta löytyy myös testi, jonka avulla voit hahmottaa oman johtamistyylisi.

📚 Tilaa Ihmisjohtaja-kirja omistuskirjoituksella ja signeerauksella suoraan minulta perille postitettuna.

-Kati Huovinmaa, johtajuusmentori, keynote-puhuja ja tietokirjailija

Näin vältät yleisen strategiamokan - tällainen on oikeasti toimiva visio

Myönnän - yksi asia strategioissa menee tunteisiin. Mikä? Se, että visio ymmärretään niin usein väärin. Kun yritys päivittää strategiansa tai luo kokonaan uuden, on se usein ison ja monivaiheisen työn tulos. Siksi olisi hienoa tehdä siitä kerralla myös vision osalta toimiva. Aina, kun näen uuden strategian silmieni edessä jännitän, millainen sen visio on. Kun visio muistuttaa pikemminkin missiota eli yrityksen olemassaolon tarkoitusta, voi se olla myös lannistava kokemus yrityksen seuraajalle tai fanille: luulin että te olette jo, kuten tämä uusi visionne. Jos visio on liian pliisu, se myös herkästi tuntuu aliarvioivan yrityksen ulkopuolisia ihmisiä, verkostoja ja sidosryhmiä ja heidän näkemyksiään. Nappaa vinkit oikeasti toimivan vision laatimiseksi.

Ymmärrä vision ydin - onnistu sen laatimisessa

Mikä visio on?
- Visio on tulevaisuuden näkymä
- Se on jotain, mitä emme vielä (lainkaan) ole
- Sen pitää hyvällä tavalla hirvittää, siten se kannustaa ponnistelemaan
- Jos visio tuntuu ihan ok:lta tai neutraalilta, se on liian nössö - sitä pitää suurentaa. Liian laimeat visiot eivät luo mitään aidosti uutta
- Visiota ei koskaan täysin tulekaan saavuttaa, se on suunnannäyttäjä, rohkeiden tekojen aikaansaaja
- Visio on toimiva, kun se vetää puoleensa magneetin lailla, innostaa ja motivoi tekemään töitä yhdessä
- On hyvä pitää visio lyhyenä ja napakkana. Silloin kaikki myös muistavat sen helposti
- Kun vision sisältävät elementit pystyy mittaamaan, ollaan jo pitkällä - mielestäni tämä ei kuitenkaan ole elintärkeä vision elementti

Inspiroidu visioesimerkeistä

Jaan sinulle onnistumisen varmistamiseksi vielä esimerkkejä erinomaisista ja edellisiin kohtiin vedoten toimivista visioista:

- Computer on every table (Microsoft aikanaan)
- Man on the moon (NASA 1950-60-luvulla)
- Man on the Mars and beyond (NASA sittemmin)
- Maailma ilman Alzheimerin tautia (Alzheimer-yhdistys)

Kun seuraavan kerran päivitätte yrityksenne strategiaa, säästäkää minut pettymykseltä ja TEHKÄÄ KUNNON VISIO, sellainen joka iskee ilmat pihalle. Kiitos.

Ei hätää, jos visionne kaipaa mullistusta. Keinot ovat kyllä löydettävissä!

-Kati Huovinmaa, strategiamentori ja tietokirjailija

Käytöksen 10 käskyä - kaikille työpaikoille, kaikkiin rooleihin

Työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki ovat tutkitusti avaintekijöitä tuloksellisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin. Ei siis ole yhdentekevää, miten työpaikoilla käyttäydytään ja kohdataan toiset ihmiset - roolista riippumatta. Väitän, että teknologian kehittyessä inhimilliset taidot nousevat yhä voimakkaammin arvoonsa. Kokeneena ammattimentorina olen ilokseni todistanut, kuinka yksinkertaiset, mutta tehokkaat käytössäännöt voivat parantaa työympäristöä radikaalisti. On tärkeää muistaa, että työpaikalla pätevät eri säännöt ja lainalaisuudet kuin kotona. Ystäviä ei tarvitse olla, mutta toimeen on tultava - ehkä jo kulunut toteamus, mutta erittäin osuva.

Käytöksen 10 käskyä - kaikille työpaikoille, kaikkiin rooleihin

1) Muista, miksi työpaikalla ollaan
Työpaikalla pyritään yhteisiin tavoitteisiin ja perustehtävään. Nojaa omalla käytökselläsi strategiaan, pelisääntöihin ja muihin rakenteisiin. Jos rakenteet ovat puutteelliset tai niitä ei ole lainkaan, mieti, miten itse voit vaikuttaa tähän epäkohtaan.

2) Osoita kiinnostusta muiden näkemyksiä kohtaan
Arvosta kaikkien mielipiteitä, vaikka ne poikkeaisivat omistasi. Uuden idean kuullessasi älä teilaa: kysy lisää, pyydä tarkennusta.

3) Ole rehellinen, avoin ja rakentava
Anna palautetta suoraan ja rakentavasti, keskittyen ongelmien ratkaisuun, ei syyttelyyn. Kanna vastuusi.

4) Tunnista ja lopeta piilevä huono käytös
Kaikenlaiseen kiusaamiseen on oltava nollatoleranssi. Muista, että myös mököttäminen, passiivisuus ja merkitsevät mulkoilut voivat vahingoittaa työilmapiiriä vakavalla tavalla, etenkin pitkään jatkuvina.

5) Tunnusta virheet ja opi niistä
Virheitä sattuu kaikille. Tunnusta ne rehellisesti, opi ja etene.

6) Avaa suusi epäkohdista
Älä jää hilloamaan ongelmia itseksesi. Jokaisen vastuulla on tuoda esiin epäkohdat ja etsiä ratkaisut niiden kanssa, joita asia koskee.

7) Pysy ammattimaisena konfliktitilanteissa
Konflikteja syntyy väistämättä, käsittele ne ammattimaisesti. Keskity ratkaisuun, älä riitelyyn.

8) Ole avulias ja yhteistyökykyinen
Tarjoa apuasi, tee yhteistyötä.

9) Tuo asenteellasi positiivisuutta
Positiivinen asenne tarttuu ja vielä herkemmin tarttuu huono tunnelma. Millaisen asenteen tuot mukanasi?

10) Muista oma merkityksesi ilmapiiriin
Hyvän työilmapiirin rakentaminen ja ylläpito ei ole vain johdon tehtävä. Tämä työ kuuluu kaikille.

Kun kaipaat lisää käytännön vinkkejä johtamisessa onnistumiseksi, tutustu tavoitteelliseen mentorointiin täällä.

-Kati Huovinmaa, ammattimentori & tietokirjailija ihmislähtöisen työelämän puolesta

Oma tarinani ja oppini hyödyksi radikaalin muutoksenne toteuttamiseksi

Tervetuloa radikaalien työelämämuutosten pariin! Tahdon jakaa tarinani, kokemukseni ja oppimani asiat, jotta voin olla hyödyksi yhä uusien ihmisten ja organisaatioiden radikaalien muutosten toteuttamisessa.

Olen itse aito esimerkki radikaalin muutoksen johtamisesta ja toteuttamisesta. Käytännön työelämä on opettanut eniten. Etenin aikanaan asiantuntijasta johtajaksi ja vuodesta 2010 alkaen minulla oli ilo johtaa Vantaan taidemuseota.

Suurin yksittäinen onnistuminen silloisella urallani oli Vantaan taidemuseon radikaali muutos katutaiteeseen ja graffitiin erikoistuneeksi Artsiksi. Kävijämäärät tuplaantuivat, maine kiiri ja olimme ehdolla Vuoden museoksi. Opin silloin paljon muutoksen johtamisesta, motivoinnista, viestinnän merkityksestä ja ihmisten erilaisuudesta muutoksissa.

Sitten aloin yhä vahvemmin kaivata muutosta omassa työelämässäni. "Jos toteutan koko urani museoissa, otsaani tatuoituu oma inventointinumero", pohdin. Olin työskennellyt puolet elämästäni museoalalla, ja vaikka työ innosti, aloin kaivata jotain ihan muuta. Tahdoin siirtyä taiteen ja isojen organisaatioiden byrokratian parista ihmisten ja sitä kautta yhä paremmin toimivan työelämän pariin.

Haaveilin taidehistorian maisterin tutkinnon rinnalle toisesta maisteritasoisesta tutkinnosta, tällä kertaa kaupallisesta. Jäin opintovapaalle ja valmistuin joulukuussa 2018 Haaga-Heliasta, suuntautumisena liiketalous ja liiketoiminnan kehittäminen. Suoritin myös Sertified Business Mentor -kokonaisuuden. Puolessavälissä opintovapaata irtisanouduin vakituisesta virastani. Uusi, alkuvaiheessa ollut yrittäjyyden taival veti vahvasti puoleensa. Sillä polulla olen yhä.

Omassa työelämämuutoksessani sain ytimiäni myöten tuntea, kuinka radikaali muutos edellyttää myös vaikeita vaiheita sekä rohkeutta, uteliaisuutta ja voimakasta tavoitteellisuutta. Niiden avulla myös vaikeista vaiheista selviää. Klisee ehkä, mutta totta.

Omassa työelämämuutoksessani sain ytimiäni myöten tuntea, kuinka radikaali muutos edellyttää myös vaikeita vaiheita sekä rohkeutta, uteliaisuutta ja voimakasta tavoitteellisuutta.

Nykytyössäni ammattimentorina minua puhuttelevat ja motivoivat eniten konkreettiset teot arvojen mukaisten työelämämuutosten toteuttamiseksi. Saan aitiopaikalta todistaa yhä uusien muutosprojektien onnistumisia ja se on erittäin palkitsevaa.

Kaipaatko muutosta omaan työelämääsi tai organisaatiollesi? Voin auttaa monin tavoin, jotta oma radikaali muutoksenne on totta. Tutustu esimerkkeihin ja palautteisiin koskien yksilömentorointia, luentoja tai työpajoja. Lisätiedot Muutosjohtoryhmästä täällä.

Harva onnistuu radikaalissa muutoksessa yksin. Tosi moni on kanssani onnistunut. Ota yhteys niin kerron, miten meidän on helpoin edetä!

-Kati Huovinmaa, radikaalien muutosten mentori | kati @huovinmaa.com | 040 572 9369

Mikä on työpaikkasi isoin ongelma? Näin tarjoamani apu toteutuu käytännössä

Hankalat henkilöstötilanteet, perustehtävien selkeytys, yhteenkuuluvuuden vahvistaminen & strategiatyön edistäminen ovat esimerkkejä teemoista, joissa minun ammattitaitoni auttaa teitä eteenpäin ja löytämään ratkaisut. Työskentelen eri puolilla Suomea. Organisaatioiden koko vaihtelee yhden hengen yrityksistä satojen ihmisten työyhteisöihin. Olen saanut omalla ammattitaidollani auttaa lukuisia erilaisia organisaatiota eteenpäin.

Näin yhteistyö tyypillisesti etenee:

1) Kaikki alkaa työyhteisön ongelman tunnistamisesta ja yhteydenotosta minuun

2) Kartoitustapaamisessa käydään tarkemmin läpi nykytilanne ja avuntarve

3) Tarjouksen hyväksymisen jälkeen toteutuva suunnitteluvaihe tähtää työpajojen, luennon tai mentorointien mahdollisimman suureen hyötyyn

4) Yhteistyön käytännön toteutus: esimerkiksi työpajat, luento, mentoroinnit

5) Vuorovaikutus, ratkaisukeskeisyys ja hyötynäkökulma varmistetaan osana yhteistyötä. Työpajojen, luennon tai mentoroinnin jälkeen saatetaan todeta lisätarve yhteistyölle

6) Päätösvaiheessa käydään läpi hyödyt, oivallukset ja löydetyt ratkaisut. Vuorovaikutus ja palautteen kerääminen prosessin edetessä ja sen päätyttyä varmistavat, että yhteistyölle asetetut tavoitteet saavutetaan.

Kuinka autan erilaisia organisaatioita eteenpäin?

Jollet vielä osaa sanoittaa, millaista tukea tarvitsette tai haluat tutustua työtapoihini tarkemmin, varaa veloituksetta 30 min etäkartoitus. Se ei velvoita sinua mihinkään. Lue lisää tai tutustu palautteisiin.

Kati Huovinmaa, muutosjohtaja & ammattimentori | 040 572 9369 | kati@huovinmaa.com

Viisi syytä, miksi strategialla on väliä

Olen saanut työskennellä erilaisten työpaikkojen strategian suunnittelussa ja toteutuksessa. Strategia on minulle kirosanan vastakohta. Yritys ilman strategiaa jää sananmukaisesti pelkäksi yritykseksi.

Viisi syytä, miksi strategialla on väliä:

1) Strategia toimii kompassin lailla: se näyttää suuntaa ja auttaa tekemään viisaat valinnat, jotka vievät haluttuun maaliin.

2) Hyvin tehty, työpaikan henkeä välittävä ja työntekijät aidosti mukaan ottava strategia yhdistää ihmisiä.

3) Strategia auttaa viestittämään ulospäin tärkeistä asioista ja helpottaa oivaltamaan, miksi juuri teidän työpaikkanne on kiinnostava yhteistyökumppani.

4) Työpaikan arvot ovat oleellinen osa strategiaa. Arvot ovat kuin työpaikan sielu tai sydän. Ne kertovat, mitkä asiat ovat kaikkein merkityksellisimpiä ja millaisilla valinnoilla nykyisyyttä ja tulevaisuutta rakennetaan. Arvot auttavat myös sitoutumisessa: jos omat arvot ovat linjassa työpaikan arvojen kanssa, motivaatiolla on taipumus pysyä korkeana. Jos taas kokee työssään jatkuvaa arvoristiriitaa, voi olla aika alkaa etsiä omien arvojen mukaista työtä.

5) Strategia auttaa erottumaan ja menestymään kovassakin kilpailutilanteessa. Strategian oleellinen tehtävä on auttaa tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamisessa. Erityisesti visio saakin hirvittää. Jos visio on liian laimea, ei saavuteta mitään oikeasti merkittävää uutta.

Kerron lisää strategia-ajatuksiani tietokirjassani Radikaali unelma - näin johdat muutoksen. Lue lisää kirjasta täällä!

Kaipaatteko te omaan työpaikkaanne nykyistä toimivampaa strategiaa? Autan mielelläni!

Ota yhteys: kati @huovinmaa.com | 040 572 9369 | lisätiedot strategia-avusta

Kati Huovinmaa

Kuva: Tapio Ranta-aho | Studio Fotonokka

Menestyvän johtajan 7 ominaisuutta - oletko samaa mieltä?

Olen päässyt ammattimentorina työskentelemään kymmenien johtajien kanssa. Yhteistyö on tavoitteellisesta ja luottamuksellisesta. Minun tehtäväni on helpottaa työtä ja poistaa esteet onnistumisten edestä. Ammattimentorin työ on palveluammatti, kuten johtajankin työ. Listasin menestyvän johtajan seitsemän ominaisuutta. Oletko samaa mieltä?

1 Itseluottamus

Johtajan on luotettava omaan osaamiseensa ja näkemyksiinsä silloinkin, kun ne kyseenalaistetaan. Johtajan on löydettävä itsetuntoa vahvistavat tukijoukot muualta kuin johdettaviensa joukosta. Näin kokonaisuus pysyy selkeänä.

2 Kokonaiskäsitys

Työpäivät täyttyvät helposti pienistä arkisista tilanteista ja niiden selvittämisestä. Kaiken pienen silpun ja sälän keskellä johtajan on tärkeää kyetä hahmottamaan isot linjat ja suunta, jota kohti tulee tavoitteellisesti edetä.

3 Strateginen ajattelu

Johtajan oleellinen tehtävä on sovittaa arjen työ strategiaan. Strategia luodaan yhdessä, selkeästi johdetusti. Työpaikan olemassaolon tarkoitus, tulevaisuuden suunnat ja tärkeimmät valintoja määrittävät arvot määritellään strategiassa.

4 Uskallus puuttua ongelmiin

Johtaminen on helppoa niin kauan kuin kaikki sujuu hyvin. Johtajan todellinen ammattitaito punnitaan, kun eteen tulee ongelmia. Uskaltaako johtaja puuttua rohkeasti vai antaako hän epäkohtien jatkua? Usein vaikeimmat tilanteet liittyvät ihmisiin. Toisen ihmisen toimintaan puuttuminen edellyttää tietoista johtajan rooliin asettumista ja selkeää seurantaa. Kun puuttuminen on vaikeaa tai kun se tuntuu liian henkilökohtaiselta, kannattaa miettiä kaikkia niitä ihmisiä, joiden työtä puuttumattomuus vaikeuttaa.

5 Vuorovaikutus

Johtajan työ edellyttää onnistunutta vuorovaikutusta erilaisissa tilanteissa. Työyhteisö, oma esihenkilö, johtoryhmä, yhteistyökumppanit, rahoittajat, asiakkaat, päätöksentekijät. Kaikki kohtaamiset ihmisten kanssa onnistuvat paremmin, kun johtajan vuorovaikutustaidot ovat hallussa.

6 Ymmärrys johtamisesta ammattina

Johtaminen tulee ymmärtää omana ammattinaan. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun työskentelee paikassa, jossa sisältöjen parissa työskentely sekoittuu helposti johtajan ammattityöhön.

7 Omasta jaksamisesta huolehtiminen

Johtajakin on vain ihminen. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on ennen kaikkea johtajan itsensä etu, mutta siitä hyötyvät kaikki muutkin. Uupunut johtaja ei voi hallita moninaista työtänsä.

Edellä kertomani lista on laaja, eikä kaikkia kohtia voi aina mitenkään täysin hallita. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että johtajan on voitava hallita omassa työssään monta taitoa. Painotukset riippuvat tilanteista, joita työpaikalla kulloinkin vallitsee. Kaikkiin seitsemään kohtaan on mahdollista saada lisää vahvistusta. Tutustu yksilömentorointiin täällä, ja ota yhteys!

Kati Huovinmaa, johtamisen ja mentoroinnin ammattilainen
www.huovinmaa.com | +358 40 572 9369

Kuva: Tapio Ranta-aho /Studio Fotonokka

Joukkue on eläintarha ja muut Henrik Dettmannin opit

Viisas pöllö, parveileva perhonen tai joku muu eläinkunnan edustaja? Voittava joukkue koostuu eri tyyppisistä pelaajista ja rooleista kentällä. Pelipaikalla on oma, tärkeä merkityksensä joukkueen menestyksessä. Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann vangitsi Tradenomiliiton järjestämässä tilaisuudessa suuren auditorion luennollaan optimaalisesta tiimihengestä. Lue, mitä erinomainen luento opetti.

Henrik Dettmann vakuutti, puhui viisaasti ja innostavasti. Hän aloitti toteamalla, ettei osaa puhua mistään muusta kuin koripallosta. Sehän riittää:

• Mitä tahansa tekee, oma toiminta pitää rakentaa jollekin filosofialle.

• Joukkue on kuin eläintarha: kullakin on eri vahvuudet, eri roolit, eri pelipaikat.

• Tekniikalla ja taktiikoilla on merkitystä, mutta kaiken takana on ihminen.

• Itseluottamus = tunnetila.

• Kysymys: Mikä on suurin lisäarvo, jonka yksittäinen pelaaja voi tuoda peliin?

• Kannustetaan yrittämiseen, siihen missä tuottaa joukkueelle suurimman lisäarvon.

• Välillä on hyvä vähentää odotuksia, lisätä harjoituksia ja siten lisätä onnistumisia.
  > Treenaaminen parantaa mahdollisuuksia ja sen myötä voi lisätä odotuksia.

• Erinomainen kysymys pelaajalle: Miksi pelaat koripalloa? Harvalta kysytään näin omasta työstä.

• Meissä on miljoona nappia, vaikeaa tietää, mitä nappia painaa. Mitä paremmin ihmisen tuntee, sen paremmin tietää mitä nappia painaa.

• Vuorovaikutuksella on suuri merkitys.

• Miten valmentaja tiesi taputtaa jo ennen koria? Hyvä toiminta johtaa hyvään tulokseen ja se näkyy.

• Koripallo on yksilöiden joukkuepeli.

• Tunteet kertovat siitä, että peli kiinnostaa.

• Suden vahvuus on lauma ja lauman vahvuus on susi.

• Susi kysyy aina: mitä parasta annan joukkueelleni? Oma pelipaikka = oma paras.

• Johdon ainoa tehtävä on auttaa pelaajia.

• Kyky toimia yhdessä luo ylivoimaa.

• Nöyryys on sitä, että voi oppia vielä jotain uutta.

• Voittava joukkue = kukin on valmis kehittämään itseään. Jos yksi ei ole valmis, se tarttuu muihin.

• Valmentajalla on oma roolinsa, vastuu pelistä on aina pelaajalla.

• Valmentajan tehtävä on kerätä pelaajilta tieto, sulattaa ja paketoida se. Strategia syntyy pelaajalähtöisesti.

• Käytä mahdollisimman vähän sanaa epäonnistuminen. On vain puuttuvia yrityksiä.

Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann puhui ensisijaisesti koripallosta ja siinä menestymisestä. Johtamisen ja mentoroinnin ammattilaisena sain hänen vuorovaikutteisesta luennostaan paljon ajatuksia omaan työhöni, erilaisten organisaatioiden ryhmäilmiöihin, motivaatioon ja onnistumisiin. Toivottavasti tämä pieni kooste monipolvisesta luennosta antoi myös sinulle oivalluksia omaan työhösi.

Kyky toimia yhdessä luo ylivoimaa.

Kati Huovinmaa, muutosjohtaja & ammattimentori

Strategia tähtää vuoteen 2023 - "Radikaalein muutosvaikuttaja"

Yritykseni strategia on vahvasti arvoihin perustuva. Radikaalius ja vuorovaikutus ovat toisiaan täydentävä, toimiva ja eteenpäin vievä arvopari.

Strategia 2018-2023

Kaipaako sinun organisaatiosi apua strategiatyössä? Ota yhteys, sovitaan kuinka etenemme.

Kati Huovinmaa, muutosjohtaja & ammattimentori
www.huovinmaa.com | + 358 40 572 9369

Taidehistoriasta liiketalouteen - kuinka opiskelu rakensi uudeksi osaajaksi?

Järjestin kirjahyllyni. Taidehistoriateosten ja business-opusten välistä käteeni osui tutkintotodistus liiketalouden ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta. Valmistuin Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2018. Miten opiskelu rakensi minut uudeksi osaajaksi?

Ennen YAMK-tutkintoa opiskelin sertifioiduksi Business Mentoriksi CxO Professional Oy:n kouluttamana ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon Management Institute of Finlandissa. Opintojen kivijalka on taidehistorian maisterin tutkinto Helsingin yliopistosta. Pysähdyin pohtimaan opintojen merkitystä. Nykytyössäni johtamisen ja mentoroinnin ammattilaisena pystyn hyödyntämään ja soveltamaan sekä kaikkien opintojen kautta että aiemman museourani kautta oppimaani käytäntöä ja teoriaa laajasti.

YAMK tradenomi -tutkintoon johtanut liiketalouden opiskelukokonaisuus Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa piti sisällään seuraavat kokonaisuudet:

Työelämän kehittämisen menetelmät
Kvantitatiivinen tutkimus
Soveltava tutkimus ja kehittäminen
Ennakointi- ja toimintaympäristömenetelmät
Projektijohtaminen

Liiketoimintaosaamisen syventävät ammattiopinnot
Henkilökohtaisten ominaisuuksien ja osaamisen arviointi
Johtamisviestintä
Muutoksen johtaminen
Strategia käytännössä
Voimaantuva ja tiedostava johtajuus
Tiedostava muutos ja mindfulness
StartUp School Coaching I
StartUp School Coaching II
Kehittämistehtävätyöpajat: suunnittelu ja esitykset

Vapaasti valittavat syventävät ammattiopinnot
Yritysjohtamisen opinnot

Opinnäytetyö
Radikaalein muutosvaikuttaja - yritykseni liiketoimintastrategia

Voin soveltaa uutta oppimaani auttaessani erilaisia organisaatioita ja ihmisiä eteenpäin muutosjohtajana ja ammattimentorina. Parasta on auttaa muita eteenpäin ja opinnot tuovat siihen uudet ulottuvuudet.

Tarvitsetko sinä apua organisaatiosi kehittymiseksi tai mentoria oman työsi vaiheisiin?

Lue lisää organisaatioavusta ja yksilömentoroinneista ja lähde mukaan matkaani!

Kati Huovinmaa, muutosjohtaja & ammattimentori
www.huovinmaa.com

Hän henkäisi viimeisen henkäisynsä. Miksi hyvä johtajuus tukehtuu taidelaitoksiin?

Alkufiktio.

[Tyyli: tragikomedia, farssi tai päättymätön murhenäytelmä.]

Tömps! Osaava johtaja tiputetaan keskelle taidelaitosta.

[Voit itse kuvitella parhaiten omaan tilanteeseesi sopivasti, minkä alan organisaatiosta on kyse.]

Osaava johtaja on intoa täynnä. Hän alkaa perehtyä uuden työpaikkansa toimintatapoihin, henkilöstöön, aiempiin strategioihin, organisaation ja työnkuviin. Hän haukkoo henkeään. Mikään ei voi heikentää hänen valtavaa motivaatiotaan.

Alkuhengittelyn jälkeen osaavalle johtajalle alkaa valjeta: päätöksiä on tehty milloin milläkin perusteella, usein fiilispohjalta, enemmän ovat vaikuttaneet ihmisten luonteenpiirteet kuin suunnitelmallinen, saati pitkäjänteinen strategia.

On ollut johtaja, moniakin johtajia. Toinen tykkäsi tehdä näin, ihan fiilispohjalta, yksi oli sen ja sen ystävä ja ymmärsi ryhmän tunnevaihteluita paremman kuin muut. Kaikilla aiemmilla johtajilla oli taipumus jatkaa myös substanssipuolen töitä, sillä kukapa johtaja jaksaisi, jos ei saisi hengittää luovan työn vapaata ilmaa johtajuuden rinnalla.

Yksi kertoo uudelle, osaavalle johtajalle yhtä, toinen toista. Juorutaan. Punainen lanka katkeaa, se muuttuu paperisuikalesateeksi, runsaaksi ja pitelemättömäksi. Kaikki peittyvät sen alle.

Henkilökohtaiset ambitiot alkavat kasvaa yhteisön keskeltä värikkääseen ja suureen kukintoon. Osaavan johtajan alkuperäinen kysymys taidelaitoksen strategiasta kuihtuu nurkkaan kuin kastelematon, harmaankuiva traakkipuu. Osaava johtaja huokaisee huolestuneena.

Valloille pääsee tunteiden sekamelska, mihinkään johtamaton tarina vailla loppua tai pääkertojaa. Ennen pitkää osaava johtaja turhautuu. Hän henkäisee viimeisen henkäisynsä tällä areenalla.

Miksi hyvä johtajuus tukehtuu taidelaitoksiin? Niin, miksi.

[Voit vastata parhaiten omaan tilanteeseesi sopivasti tai antaa minun vastata puolestasi.]

———————————————————————————————-

Loppufakta.

Juuri lukemasi alkunäytelmä on oman mielikuvitukseni tuote. Olen hyödyntänyt sen kirjoittamisessa näkemääni, kokemaani ja kuulemaani, se on kärjistetty esimerkki lukuisten, erilaisten, eri alojen taidelaitosten tilanteista johtajuuden näkökulmasta. Onneksi kertomus ei ole totuus, ainakaan se ei ole koko totuus kaikista taidelaitoksista.

Kertomallani alkunäytelmällä oli kurja loppu. Nyyh. Tarinan lopussa osaava johtaja tukehtui ja tukahtui keskelle tunteiden sekamelskaa, hän vetäisi viimeisen henkäyksensä.

Älkää suotta hätääntykö. Samalla tarinalla voi olla myös onnellisempi loppu.

Taidelaitoksia on osittain mystifioitu turhaan. Niihin pätevät usein täysin samat lainalaisuudet kuin muuhunkin johtamiseen. Luovien organisaatioiden johtamisessa voi toisinaan jopa ylikorostaa selkeyttä ja ammatillisuutta..

Vähintään seuraavat asiat on oleellista tutkia perinpohjin ennen kuin suunnataan yhdessä seuraavaan luovaan produktioon:

1. Perustehtävät, sekä organisaation että sen tekijöiden

2. Työnkuvat ja etenkin niiden väliset rajat - mitä on kenenkin vastuulla? Onko useita johtajia? Kuka vastaa mistäkin ja miksi?

3. Strategia, milloin & miksi & mihin asti & miten tehty, kuinka strategia määrittää työtä ja valintoja käytännössä?

4. Mitä on opittu aiemmista työn vaiheista, miten jälkiarvioinnit on toteutettu?

5. Miksi töissä ylipäätään ollaan?

Kun vähintään perusasiat organisaation rakenteissa ovat selvillä kaikille, alkaa työ hiljalleen helpottua, luovuus alkaa suuntautua oikeisiin uomiin ja keskittyminen kohdentua enemmän itse työhön ja vähemmän sisäiseen maailmaan. Päästään ‘musta tuntuu’ -ajattelusta ‘mihin yhdessä suuntaamme’ -ajatteluun.

Tahdotko kuulla lisää? Autan johtajia, organisaatioita ja asiantuntijoita eteenpäin. Ota yhteys!

Kati Huovinmaa, muutosjohtaja & ammattimentori
kati@huovinmaa.com

Kuusi teesiä radikaalin strategian toteutukseen: laimea visio ei luo mitään uutta

Arvoisa radikaaleista muutoksista syttyvä johtaja tai asiantuntija. Tahdon jakaa sinulle 6 teesiäni radikaalin strategian toteutukseen.
1) Hirvityksen merkitys visioinnissa on tärkeä. Liian laimea ei luo aidosti uutta.
2) Johtajan vastuuta kannattaa korostaa, se lievittää epävarmuutta muutoksissa.
3) Koko työryhmä mukaan strategia- ja visiointityöhön - tämä lisää motivaatiota ja tuo usein esiin oleellista.
4) Toisto, toisto, toisto, toisto - muutoksessa tärkeää on toistaa, mihin pyrimme ja miksi - lievittää ennakkoluuloja.
5) Ulkopuolinen apu - usein oleellista muutoksen läpiviennissä.
6) Mitä jää pois, kun kehitetään uutta? Jos aina tuo mukaan uutta tarkastelematta kriittisesti vanhaa, ollaan helposti mahdottomassa ja uuvuttavassa tilanteessa.

Autan mielelläni sinut ja organisaatiosi saavuttamaan radikaalit, uudet suunnat.
Ota yhteys, kerro tilanteesi, niin pääsemme etenemään.

Kati Huovinmaa, muutosjohtaja & Certified Business Mentor
kati@huovinmaa.com +358 40 960 4838